Ruošša

 

Heahtenummarat:
Heahtenummar – 911
Politiija – 02
Ambulánsa – 03

Sihkarvuođadoaibmabijuid plána (láhkaásahus) 
Bargoaddis lea ovddasvástádus fuolahit ahte sihkarvuođaláhkaásahus čuvvojuvvo organisašuvnnas. Bargoaddis lea geatnegasvuohta

fuolahit ahte buvttadanbáikkit ja –rusttegat leat sihkkarastojuvvon, fuolahit rusttegiid ja teknologalaš proseassaid bokte ahte sihkarvuođadoaibmabijut leat čađahuvvon ja ahte sihkarvuođarusttegat ja persovdnasuddjenbiergasat geavahuvvojit
– fuolahit ahte bargoáigi ja vuoiŋŋasteapmi doahttaluvvo lága láhkaásahusaid mielde
– sihkkarastit ahte rusttegat ja visot bargoneavvut leat dohkkehuvvon ja dárkkistuvvon
– ovdánahttit ja álggahit sihkarvuođadoaibmabijuid
– organiseret dearvvašvuođaiskkadeami bargui álggidettiin (go bargi galgá álgit ođđa bargui) ja čađahit jeavddalaš dearvvašvuođadárkkistemiid lága mielde
– deavdit gáibádusaid maid sertifikáhtta gáibida bargobirasdiliid hárrái bargobáikkis ja buvttadanlanjaid hárrái, lága láhkaásahusa mielde
– fuolahit ahte bargit leat ožžon bargobiktasiid, -suddjenskuovaid ja buot dárbbašlaš suddjenrusttegiid ja fuolahit ahte dát leat buhttásat eai ge leat billahuvvan
– buhtadit bargái buot dearvvašvuođavahágiid mat bohciidit heajos ja várálaš bargodiliid geažil
– muitalit bargái bargodiliid ja sihkarvuođarutiinnaid birra bargobáikkis ja fuomášuhttit bargi dearvvašvuođariskkaid hárrái, ja persovdnasuddjema, buhtadusaid ja ovdamuniid hárrái mat leat fidnemis.

Bargobáikki instruksagirji lea A4-sturrodagas. Mearkkašumiid váste leat ráhkaduvvon 12 čuoggá (ceakkoráiddu) mat leat biddjojuvvon maŋŋálaga.

Visot jagit leat merkejuvvon: jahki 2014----------------------. Čuovvovaš jagi mearkkašumit álget álo logus 1. Jus dieđuid dárbbaša dárkkistit bagadusgirjjis, de gávdná rievttes čuoggá čuovvovaš vugiin: "nummar x jahki x".

Ceakkoráidduid deavdá dáinna lágiin:
• Ceakkoráidu 1. Registrerennummar.
• Ceakkoráidu 2. Dáhton čállojuvvo ná: bb.mm.jj. Girji sáhttá dievvat jagis ja šaddá álgit ođđa girjji deavdit, danne galgá dáhtona čállit dievaslaččat.
• Ceakkoráidu 3. Goarggu, ovdanama ja áhči nama galgá čállit dievaslaččat instruksaid mielde– Romanov Ivan Vasiljevitš.
• Ceakkoráidu 4. Riegádanjahki, - mánnu ja riegádandáhton čállojuvvojit loguiguin: 19.08.1987.
• Ceakkoráidu 5. Virgi, bargodoaimmat maidda galgá oahpahuvvot. Sihke virgi ja bargodoaimmat galget čállojuvvot.
• Ceakkoráidu 6. Bagadallama šládja: ráhkkanahttin, vuođđobagadallan, dilálašvuođabagadallan, geardduheapmi, čuovvovaš (plánejuvvon), eahpedábálaš (ii leat plánejuvvon). Bagadallama šládja galgá čállojuvvot. Jus bagadallan lea dilálašvuođabagadallan, de čállojuvvojit norbmamearrideaddji instruksat mat leat vuođđun: dilálašvuođabagadallan, instruksa nr x dahje ovdamearkka dihte dilálašvuođabagadallan, čuokkis 2.2.7 Elektralaš rusttegiid instruksa (PUEP).
• Ceakkoráidu 7. Plánekeahtes bagadallama sivva (eahpedábálaš, geardduheapmi) čállojuvvo. Mearkkašupmi čállojuvvo ná: «Ossodatjođiheaddji geatnegahttán» dahje «Fitnodatjođiheaddji nr x dáhton x geatnegahttán».
• Ceakkoráidu 8. Bagadalli (gii dohkkeha bohtosiid) goargu, ovdabustávat ja bargodoaibma čállojuvvojit. Jus bagadalli ja son gii dohkkeha bohtosiid eaba leat okta ja seamma olmmoš (mii lea dábálaš dušše erenoamáš oktavuođain omd. lihkohisvuođaid čielggadettiin), de čállojuvvo mearkkašupmi ná: "x čađahan bagadallama, x dohkkehan dan ja dan vuođul ".
• Ceakkoráidu 9. Vuolláičállagat čállojuvvojit guovtti ceakkoráidui vuolimussii: Čuoggái 9.1 vuolláičállá bagadalli ja čuoggái 0.2 vuolláičállái praktikánta. Fuomáš ahte vuolláičállaga ii sáhte liánttain čállit. Vuolláičállaga ii galgga sáhttit sihkkut eret.
• Ceakkoráiddut 10, 11 ja 12 biddjojuvvojit oktii bargobáikkis Hárjehus- vuolitceakkoráidun: Ceakkoráidduide 10 ja 11 čallojuvvojit galle bargovuoru leat ____ rájes ____ rádjái ja hárjehusa čađaheapmi dárbbu mielde seamma vugiin (guoskevaš bargi vuolláičállá). Ceakkoráidui 11 čállojuvvo praktikánta. Bargi duođašta iežas vuolláičállagiin ahte son lea gearggus bargat iešheanalaččat ja váldit dievaslaš ovddasvástádusa iežas hárrái. Dan olbmo vuolláičála gii lea oahpu vuolde, galgá leat goappašat ceakkoráidduin 9.2 ja 11.
• Ceakkoráidu 12. Go visot dieđut leat dárkkistuvvon, sáhttá dohkkehanovddasvástideaddji olmmoš mearridit bargoálgima (vuolláičála, dáhton). Jus bagadalli ja dohkkehanovddasvástideaddji eaba leat okta ja seamma olmmoš, de eai sáhte vuolláičállagat ceakkoráidduin 9.1 ja 12 leat seamma olbmo vuolláičállagat. Dan oktavuođas galgá bargovuogi sivva čilgejuvvot nu go ovdalis lea válddahuvvon.

Persovdnadieđuid duođašteapmi sosiálanummara bokte – ii geavahuvvo min bealis
Vuosttašveahki dáhkádusduođaštus – oppalaš dearvvašvuođadáhkádus mii gusto buot ássiide riikkas

Visot bargit buot ossodagain galget spiehkasteami haga iskkaduvvot dearvvašvuođa hárrái ovdal go álget bargat. Jeavddalaš dearvvašvuođadárkkisteamit čađahuvvojit gustovaš lágaid mielde. Dearvvašvuođaiskkademiid čađahit organisašuvnnat mat leat ožžon dohkkehuvvon sertifikáhta eiseválddiin. Psyhkalaš dearvvašvuođadárkkisteamit čađahuvvojit nevropsykologalaš dearvvašvuođaásahusain, gos pasieanta galgá leat registrerejuvvon gaskkalduhttimiid haga.

Ulbmil dearvvašvuođadárkkistemiiguin lea eastadit buozanvuođaid ja lihkohisvuođaid, sihkkarastit bargobirrasa ja sihkkarastit ahte bargiid dearvvašvuođadilli ii dagat bargiid hearkkes dillái iežaset bargodoaimmas. Jeavddalašvuohta – dearvvašvuođadárkkisteamit čađahuvvojit juohke jagi, juohke nuppi jagi dahje juohke goalmmát jagi dan mielde makkár virgi ja bargodoaimmat leat. Bargoaddi oažžu njuolggo rekvisišuvnna dearvvašvuođadárkkisteapmái juohke bargi nammii, nu go vahágahtti ja várálaš ávdnasiid ja buvttadanproseassaid listu, mii váikkuha bargiid, eaktuda.

Liekkasbargguid sertifikáhtta – Bargolohpi (geahča ovdamearkkaid bargolobiid birra).

Ortnetnjuolggadusat bargobáikkis.

Siskkáldas ortnet bargobáikkis lea regulerejuvvon lágas ja dán vuođul hábmejuvvojit báikkálaš láhkaásahusat dan hárrái movt bargit galget láhttet bargobáikkis bargoproseassaid oktavuođas ja bottuin go leat organisašuvnna birrasis.

Leat báikkálaš bargoortnega njuolggadusat– bargoaddi norbmamearrideaddji, báikkálaš instruksagirji, mat regulerejit Ruošša federašuvnna ja eará federašuvnnaid lágaid bargodiliid hárrái, virgáibidjamiid hárrái, eretcealkimiid, vuođđovuoigatvuođaid, bealálaččaid geatnegasvuođaid ja ovddasvástádusjuogu, bargoáiggi, vuoiŋŋastanáiggi, movttiidahttima, ráŋggášteami ja eará diliid hárrái.

Visot organisašuvnnat galget geavahit bargoortnega njuolggadusaid. Dát njuolggadusat definerejit bargiid geatnegasvuođaid ja bargit galget čuovvut dáid njuolggadusaid geatnegasvuođaid, mat eaktudit ahte dáid njuolggadusaid lassin galget maiddái vástideaddji njuolggadusat eiseválddiin, bargobirasinstruksat ja eará sihkarvuođanjuolggadusat buvttadeamis, dearvvašvuođanjuolggadusat, buollininstruksanjuolggadusat, suonjardanvára njuolggadusat ja eará, čuvvojuvvot.

Siskkáldas bargoortnega njuolggadusat juhkkojuvvojit dábálaččat 7 suorgái:
1) oppalaš láhkaásahusat njuolggadusaid gustonáiggi ja olbmuid birra geaidda njuolggadusat gusket, njuolggadusaid ulbmil ja doaimmat
2) bálkádilit ja bargovuohki eretcealkimiid oktavuođas (oanehis diehtojuohkin Ruošša federašuvnna láhkaásahusaid birra bargobirrasa ja rusttegiid divvumiid hárrái)
3) bargiid geatnegasvuođat
4) bargoaddi (stivrra) geatnegasvuođat
5) bargoáigi ja movt dat geavahuvvo
6) movttiidahttin go lea buori barggu bargan
7) disiplinára vuohki dustet láhttema mii spiehkasta njuolggadusain.

Maiddái bagadallama čađaheami áiggit juhkkojuvvojit ráhkkaneapmin, bargobáikkis gustovaš bargoáigin, geardduhanáigin, plánekeahtes áigin ja dilálašvuođaáigin

Ráhkkanahtti bagadallan bargosihkarvuođa hárrái lágiduvvo buot ođđa bargiide beroškeahttá oahpus, fidnohárjáneamis dahje bargohárjáneamis gustovaš bargodoaimmain, gaskaboddosaš bargiide, prošeaktabargiide, ohppiide geat čađahit bargoáigodaga bargohárjehallin dahje praktikántan, ja studeanttaide oahppoásahusain ovdal go álget laboratoriabargui ja geavatlaš bargui oahpahuslaboratorias, divohagas, bargolanjain ja oahpahuslanjain.

Ráhkkanahtti bagadallama čađaha bargobirasinšenevra dahje dat olmmoš geas lea ovddasvástádus bargobirrasa ja sihkarvuođa hárrái. Dát bagadallan čállojuvvo ráhkkanahtti bagadallama registrerengihppagii, man dat olmmoš vuolláičállá gii lea ožžon bagadallama. Dasa lassin čállojuvvo dát bargošiehtadussii. Bagadallama registrerengihppaga siiddut galget leat čadnojuvvon, nummarastojuvvon, steampilastojuvvon ja das galgá leat bagadalli vuolláičála.

Vuođđooahpahus bargobáikkis čađahuvvo ovdal buvttadanálgima čuovvovaččaide:
- buohkaide geat leat ođđasis virgáduvvon ja bargiide geat leat sirdán ovtta ossodagas nubbái
- Bargiide geat leat álgán ođđa bargodoaimmaide, geat barget prošeavttain, gaskaboddosaš bargiide
- huksen- ja ráhkadusbargiide geat barget huksemiin ja monteremiin doaimmahaga birrasis
- studeanttaide ja ohppiide, geat ožžot oahpahusa buvttadanbarggus dahje geat leat hárjehallamis ovdal go álget bargat ođđa bargodoaimmaiguin, ja álo go oahpahus molsu fáttá geavatlaš bargodoaimma čađaheami oktavuođas

Bagadallama geardduheapmi čađahuvvo buot bargiide unnimustá guovtte geardde jagis earret daidda bargiide geat leat luvvejuvvon vuođđooahpahusas. Bargiide fágaorganisašuvnnas ja vástideaddji joavkkuin maid stáhta dárkkistangeahčču lea dohkkehan, čađahuvvojit bagadallangeardduheamit guhkit áigerámmain (eanemustá jagi).

Bagadallama geardduheapmi čađahuvvo persovnnalaččat dahje bargiidjoavkkuin geat geavahit ovttalágan bargoneavvuid, bargobáikki vuođđoprográmma mielde.

Bagadallan mii ii leat plánejuvvon čađahuvvo čuovvovaš oktavuođain:
- go váldojuvvojit atnui ođđa dahje heivehuvvon standárddat, njuolggadusat dahje sihkarvuođavuđot čujuheamit surggiin mat leat rievdaduvvon
- go teknologalaš proseassa rievdá, rusttegat lonuhuvvojit dahje ođasmahttojuvvojit, bargoneavvut, álgoávdnasat, ávdnasat dahje eará áššit rivdet mat váikkuhit bargobirrasa ja sihkarvuođa
- jus bargit dahje studeanttat rihkkot sihkarvuođaláhkaásahusa, mii sáhttá dagahit dahje mielddisbuktit fysalaš vahágiid, duođalaš lihkohisvuođa, bávkkiheami, buollima dahje mirkoluvvama
- geahččoeiseválddit gáibidit ahte bagadallan čađahuvvo
- jus bargobáiki, gos leat garra sihkarvuođagáibádusat, váldá bottu badjel 30 beaivvi, dahje jus eará bargooperašuvnnain šaddá badjel 60 beaivvi boddu.

Dilálašvuođabagadallan čađahuvvo iešguđetlágan bargguid oktavuođas, mat eai čatnas njuolga váldodoibmii (guorpmi deavdit, guorpmi gurret, čorget báikki jna.), ja buvttadanproseassaid oktavuođas mat gáibidit gohččuma/lobi, dohkkeheami ja eará dokumeanttaid, ja fitnodaga čájehallamiid oktavuođas ja čoagganemiid oktavuođas maid studeanttat lágidit.

Persovnnalaš suddjenbiergasat
Golut persovnnalaš suddjenbiergasiid olis leat mielde buktaga hattis (bargu, bálvalus). Bargošiehtadusa vuolláičálidettiin (galgá čuožžut šiehtadusas) galgá bargoaddi ovttas bargiin geahčadit njuolggadusaid mat gusket persovnnalaš suddjenbiergasiid oažžumii ja háhkamii.

Persovnnalaš suddjenbiergasiid geavaheami eavttut árvvoštallojuvvojit devdojuvvon go persovnnalaš suddjenbiergasat áibbas fysalaččat leat joavdan bargái ja daid sáhttá geavahišgoahtit. Vásedin liegga erenoamášgárvvuid ja suddjenskuovaid dáfus árvvoštallojuvvojit eavttut devdojuvvon go biergasat vurkkoduvvojit vuorkkás liegga áigodaga botta.

Persovnnalaš suddjenbiergasat juhkkojuvvojit geavahansuorggi mielde čuovvovaš luohkáide:
1. Suodjaleaddji gárvvut (guhkes olgofráhkka, fráhkka, bealleguhkes fráhkka, cape, overall jna.)
2. Giehtasuojit (soajit, suorbmafáhcat, oalgesuojit, giehtasuojit jna.)
3. Juolgesuojit (skuovat, stevvelat, juolgegárvvut, turnskuovat, viehkanskuovat jna.)
4. Čalbme – ja ámadadjosuojit (suddjenláset, ámadadjohápma jna.)
5. Oaivesuojit (jealbma, oaivegárvu, háhtta, bareahtta jna.)
6. Vuoiŋŋahatorgánaid suddjenrusttegat (gássahápma, njálbmečanas, filttarhápma, dievaslaš hápma jna.)
7. Isolerejeaddji biktasat (deattabivttas, buokčalanbivttas jna.)
8. Gullosuojit (bealljebuncit, bealljebilttut, eará suojit jna.)
9. Gahččansuodjerusttegat (sihkarvuođaboahkánat, báddi mii lea fadnil dahje ii, čatnanbáddi, cakkit jna.)
10. Liikesuojit
11. Dievaslaš suddjenbiergasat

Huksenkonstrukšuvnnat ja huksenbilddat.
Huksenkonstrukšuvnnat ja huksenbilddat leat dárbbašlaččat muvrenbarggus ja leat mielde sihkkarastime bargodili. Buot olgobarggut huksenbilddain loahpahuvvojit go biekkasta (badjel 6 ovttadaga), go bieggafápmu lea 12 m/s dahje eambbo dahje go bargobáikkis ii leat doarvái čuovga dahje go sevnnjoda .

Huksenkonstrukšuvnnaide ja huksenbilddaide besset dušše bargit, geat leat oahppan movt huksenkonstrukšuvnnaid ja huksenbilddaid galgá dorvvolaš vugiin geavahit ja geat leat ožžon ráhkkaneaddji bagadallama ja bagadallama njuolga báikkis. Dasa lassin galget bargit geat barget huksenkonstrukšuvnnain ja huksenbilddain máhttit oadjebas bargovugiid iežaset barggus, dan oahpu vuođul mii sis lea.

Bargi galgá dovdat vuođđodási sihkarvuođaláhkaásahusaid mat virggis gáibiduvvojit ja máhttit sihkkaris vugiin geavahit huksenbilddaid, persovnnalaš suddjenbiergasiid ja máhttit vuosttašveahkkedoaibmabijuid čađahit lihkohisvuođaid oktavuođas.

Bargit geat sirdet ovtta bargoguovllus nubbái galget geardduhit gustovaš bargobáikki sihkarvuođarutiinnaid. Huksenovddasvástideaddji inšenevra sáhttá dohkkehit barggu huksenbilddain mat eai leat dárkkistuvvon. Jus huksenbilddat leat badjel 4 m alladat, de galget monterejuvvot (váldo)inšenevrra, gii lea huksenovddasvástideaddji, instruksaid mielde.

Huksenbilddaid ja vistti eará osiid guoddinnákca galgá sihkkarastojuvvot. Huksenbilddaid maksimála noađuheapmi muvrenbargguid oktavuođas lea 2 500 N/m2 ja kálkapussema oktavuođas 2 000 N/m2. Huksenbilddaid vealu oasit galget oktiibuot guoddit 130 kg (olbmo ja guorpmi oktiibuot). Visot dárkkistuvvon huksenbilddat ja –konstrukšuvnnat galget merkejuvvot fitnodaga/buvttadeaddi sertifikáhtain. Jus dákkár sertifikáhtta váilu dárkkistuvvon huksenbilddain ja –konstrukšuvnnain, de ii leat daid lohpi geavahit.

Vuođđu huksenbilddaid vuolde galgá leat dásset ja buhtis. Jus huksenbilddat monterejuvvojit njuolga eatnama nala, de galgá dan dásset ja deavdit, ja dasa lassin galgá dan čázehuhttit. Jus vuođđu lea hui njuoskkas dahje beare silli, de galgá vuođu deavdit mollejuvvon geđggiiguin ja mollejuvvon diilageđggiiguin Huksenbilddaid ii leat lohpi monteret jiekŋa dahje dásehis vuođu nala ja dákkár vuođu ii leat lohpi buoridit mollejuvvon diilageđggiiguin, geđggiiguin, pláhtaiguin dahje eará soaittáhatávdnasiiguin.

Ráhkadusbáikki sihkarvuođa ja bargobirrasa organiseren.
Sihkarvuođa dárkkisteapmi: fitnodatjođiheaddjis (dahje ovddasvástideaddji inšenevrras) lea ovddasvástádus dárkkistit oppalaš sihkarvuođa olles fitnodagas, ja buvttadanlanjain gullá sihkarvuođaovddasvástádus guoskevaš ossodatjođiheaddjái.

Jus fitnodagas leat 100 bargi dahje eambbo, de lea organisašuvdna geatnegahttojuvvon ásahit virggi mii ovddasvástida bargiidsihkarvuođa dahje bargosihkarvuođa fágačeahppi-virggi. Dáin galgá leat heivvolaš oahppu dahje bargohárjáneapmi dán oassesuorggis. Organisašuvnnain gos leat vuollel 100 bargi lea fitnodatjođiheaddji, maŋŋel go lea váldán vuhtii organisašuvnna doaimma erenoamášvuođaid, gii mearrida galgá go ovddasvástideaddji sihkarvuođabargi-virgi ásahuvvot.

Organisašuvnnain galget ásahuvvot bargosihkarvuođalávdegottit (kommišuvnnat), gos leat mielde bargoaddiovddasteaddjit ja fágasearvvi ovddasteaddjit dahje eará ovddasteaddjit geat leat ožžon fápmudusa bargiin. Dát lávdegottit (kommišuvnnat) gieđahallet oppalaš bargosihkarvuođašiehtadusaid ja doibmet bargoaddi ja bargiid ovttasbargoorgánan mii bearráigeahččá ahte sihkarvuođagáibádusat čuvvojuvvojit ja bargá eastadit lihkohisvuođaid ja bargovuđot buozalmasvuođaid

Bargosihkarvuođa ovddasvástideaddjis lea čuovvovaš ovddasvástádus:
– ahte leat dorvvolaš bargat buvttadanlanjain ja
–divohagain, ahte dorvvolaš geavahit rusttegiid, ahte teknologalaš proseassat leat dorvvolaččat ja ahte oppalaš sihkarvuođarusttegat ja persovnnalaš suddjenbiergasat leat fidnemis
– ahte bargoáigi ja vuoiŋŋasteapmi čađahuvvo lága mielde
– ahte bargodilit čuvvot buot bargosurggiid gáibádusaid
– ahte sihkarvuođadoaibmabijut ovddiduvvojit ja čuovvoluvvojit
– ahte vuođđodási dearvvašvuođaiskkadeapmi čađahuvvo (bargui álgima oktavuođas) ja ahte jeavddalaš dearvvašvuođadárkkisteamit čađahuvvojit lága mielde
– ahte bargobáikkit ja buvttadanlanjat sertifiserejuvvojit bargobáikkiid sihkarvuođagáibádusaid mielde
– ahte bargobiktasat, -skuovat ja eará persovnnalaš suddjenbiergasat rábiduvvojit ja dollojuvvojit buhtisin, bassojuvvojit ja divvojuvvojit
– ahte bargi oažžu buhtadusa dearvvašvuođavahágiid ovddas mat bohciidit heajos ja várálaš bargodiliid geažil
– ahte bargit ožžot dieđuid bargodiliid ja bargosihkarvuođa birra bargobáikkis, ja dearvvašvuođariskka, persovnnalaš suddjenbiergasiid, buhtadusaid ja ovdamuniid birra mat leat fidnemis .

Bargobirasdoaibmabijut huksenbáikkis:
- Plánejuvvon huksenbargguid oktavuođas loggojuvvo darfi eatnamis, mii vurkejuvvo maŋŋelii. Šattolaš gearddi ii galgga váldit čuovvovaš dilálašvuođain: geardi mii lea vuollel 10 cm ja go roggojuvvon roggi bajábealde lea eanemustá 1 m govddu. Šattolaš geardi váldojuvvo eret ja biddjojuvvo ruovttoluotta dakkár áiggi go eatnamis ii leat girsi.
- Lassin dasa maid prošeaktadokumeanttat definerejit, de eai galgga njeidojuvvot eambbo muorat dahje miestagat ii ge galgga jávistit jalgŋáid dahje ruohttasiid muoldduin (dasa dárbbaša ruoná areálaid huksenlobi Zelenstroi).
- Ii leat lohpi ásahit huksenávnnasbázahusaide bázahusbáikki regulerejuvvon, dohkkehuvvon báikkiid olggobeallái.
- Bargomašiinnaid ja fievrredanrusttegiid mannolagat galget plánejuvvot nu ahte eai vahágahte gilvojuvvon eatnamiid.
- Huksenrusttega buvttadan- ja dállodoalločáhceluoittut eai galgga nuoskkidit birrasa.
- Huksenluoittuid ii galgga luoitit čazaide, jogaide dahje jávrriide.
- Huksen- ja monterenbarggut galget deavdit gáibádusaid mat eastadit gavjjaid ja duolvvaid leavvamis áimmu mielde. Bázahusaid ja ruskkaid čorgema oktavuođas eai galgga dákkárat bálkestuvvot bajit gerddiin visttis nu ahte eai leat gokčojuvvon.

Searvvit/organisašuvnnat bargobáikkiin
Huksen- ja industriijabargiid fágasearvi.
Fágaservviid doaibma lea vuođustuvvon lobálašvuođa, demokratiija, friddjavuođa, eaktodáhtolašvuođa, iešmearridanvuoigatvuođa, autonomiija, dásseárvvu, solidaritehta ja máidnosiid prinsihpaide.

Fágaservviid doaibma lea sorjjasmeahttun mearrideaddji fápmoorgánain, báikkálaš iešstivrenorgánain, bargoaddiin ja bargoaddiorganisašuvnnain ja politihkalaš bellodagain. Sii eai leat geatnegahtton čielggadit doaimmaset ovdalis namuhuvvon orgánaide eai ge leat stivrejuvvon daid bokte. Molssadoaibma singuin lea vuođustuvvon sosiála ustitvuhtii, ságastallamiidda ja ovttasbargui mii lea ovdamunnin Fágasearvvi miellahtuide. Fágasearvi ovddida fidnosearvvi iešheanalašvuođa ja ovttasbargá dahje dahká eaktodáhtolaš šiehtadusaid Ruošša, riikkaidgaskasaš ja eará fágaservviiguin ja –organisašuvnnaiguin.

Odne leat Ruošša huksen- ja ráhkadusfágasearvvis badjel 700 000 miellahtu. Sullii 4 000 leat vuođđoorganisašuvnna miellahtut ja barget buoremuddui miehtá Ruošša federašuvnna. Fágasearvvi miellahtut leat arkiteavttat, plánejeaddjit, huksenbargit, bargit geat buvttadit huksenávdnasiid – buohkat geat leat dakkár virggis mii juoga ládje čatnasa huksen- ja ráhkadusdoibmii.

Fágasearvi oassálastá norbmamearrideaddji dokumeanttaid ovddideamis ja dohkkeheamis, mat gusket bálkávuostáváldiid vuoigatvuođaide. Fágasearvvi ovddasteaddjit šiehtadallet áigges áigái fápmoorgánaiguin, bargoaddiiguin ja bargiidorganisašuvnnaiguin ja dahket šiehtadusaid ja bargosoahpamušaid ja gozihit ahte šiehtadusat dollojuvvojit.

Fágasearvi goziha bargolágaid doallama bargomárkanis ja bealušta bargiid beroštumiid stáhta geahččo-, dárkkistan- ja riekteorgánain.

Huksen- ja ráhkadussuorggi fágasearvi lea oassin Ruošša iešheanalaš searveuniovnnas (Russlands selvstendige forbundsunion - FNPR), mii ovddida fágaservviid iešheanalašvuođa ja solidaritehta máilmmiviidosaččat. Searvelihttu lea SUS – riikkaid (Sorjjasmeahttun stáhtaid álbmogiidservodaga - Samveldet av uavhengige stater) riikkaidgaskasaš fágasearvekonfederašuvnna (MKR Stroitel) miellahttu ja Huksen- ja muorrareidensuorggi bargiid riikkaidgaskasaš federašuvnna (BWI) miellahttu ja doarju Fágaservviid gulahallama iešguđetge riikkain.

Liŋkkat:
AltayStroy.http://git07.rostrud.ru/news.shtml/xPages/entry.26623.html
http://ohrana-bgd.narod.ru/tipov.html
http://www.tehbez.ru/
http://dogma.su/
www.Conon.ru
www.stroit.ru
www.stroyPortal.ru

---