RUOŦŦA

 
1. Oppalaš alárbmanummarat
SOS ALÁRBMA 112
112 lea vásedin heahtenummar masa sáhtát čuojaldahttit viesso- dahje mátketelefovnnain beroškeahttá gos Ruoŧas leat. SOS-operatevra muhtin min SOS-guovddážiin vástida ja sádde dárbbašlaš veahki.
Go lea vástidan čuojaldahttima, de jearrá SOS-operatevra čuovvovaš gažaldagaid:
• Mii lea dáhpáhuvvan?
• Movt lea dáhpáhuvvan?
• Guđe nummaris čuojahat?

113 13 BIRRA
Nummarii 113 13 sáhttá álbmot riŋget go dárbbaša dieđuid duođalaš lihkohisvuođaid nu go stuora johtolatlihkohisvuođaid dahje buollimiid birra, dahje roasuid nu go stuorát stoarpmaid, dulvamiid dahje buozalmasleavvamiid birra. Álbmot sáhttá maiddái dán bálvalusa bokte dieđihit duođalaš lihkohisvuođaid ja roasuid birra.

MIRKODIEHTOJUOHKINGUOVDDÁŠ
Čuojaldahte 112 jus lea dáhpáhuvvan mirkoluvvan ja bivdde hupmat Mirkodiehtojuohkimiin – birrajándora. Sii vástidit gažaldagaid fáhkka mirkoluvvamiid birra ja rávvejit movt sáhttá dikšut mirkoluvvamiid. Telefovndaráđđeaddi lea olamuttos birrajándora, birrajagi, álbmogii ja buohccidikšui miehtá riikka. Go čuojaldahtát midjiide, de beasat hupmat njuolga vásedinoahppan apotehkáriin.
Čuojaldahte 08-331231 jus ii leat nu hohppološ dilli, birrajándora. Gažaldagat oppalaš áššiid ja eastadeami birra vástiduvvojit beaivet. Buohccidivššus sáhttet čuojaldahttit sierra nummariidda.  

2. Sertifikáhtat ja lobit
LEGITIMIAŠUVDNAKOARTA ID06
ID06 – Geatnegahtton ID- ja boahtinraporteren huksenbargobáikkis. Ovdaldieđiheami, legitimašuvdnageatnegasvuođa ja boahtinraporterema bokte šaddá vierrásiidda váttis holtet huksenbargosajis. ID06 ulbmil lea vuosttažettiin heađuštit čáhppes barggu ja ekonomalaš rihkolašvuođa. Fievrret álo mielde iežat ID06-autorisašuvdnakoartta ja vurkkot nannosit. Hárján maiddái álo fievrredit gustovaš legitimašuvnna.

SIHKARVUOĐAOAHPAHUS – SSG ENTRE
SSG Entre lea industriija huksenhoavddaid (entreprenevrraid) sihkarvuođaoahpahus. Huksenhoavda lea olmmoš gean huksenfitnodat lea virgádan bargat dan barggu man huksenfitnodat lea soahpan industriijain. Dát lea eahpikeahttá Ruoŧa bivnnuheamos sihkarvuođaoahpahus, ja Ruoŧas gáibidit olu fitnodagat ahte sin huksenhoavddat galget sáhttit čájehit SGG Entrepássa barggu oktavuođas.

SSG ENTRE SUOMI
SSG ovttasbargá Suoma Bargosuodjalusguovddážiin (Arbetarskyddscentra-len). Ovttasbargu lea bohciidahttán fálaldaga mii mielddisbuktá ahte sis geain lea Suoma bargosihkarvuođakoarta, sáhttet čađahit SGG Entre hálbbibui, ja seammaládje rahpá SSG Entre vejolašvuođa bargat máŋgga Suoma rusttegis.

LIEKKASBARGGUID SERTIFIKÁHTTA
Jus bargu mii galgá čađahuvvot adnojuvvo buollinvárálaš doaibman, de gáibiduvvo gelbbolašvuohta ja oahpaheapmi. Liekkasbargit galget álo fievrredit gustovaš liekkasbargguid sertifikáhta. LUODDABARGGUT 1 JA 2 Dus gii holtet luoddabargoguovllus dahje gii barggat luottaid nalde gos Trafikverket lea luoddahálddašeaddji gáibiduvvo oahpahus Bargu ja sihkarvuohta luottaid nalde (Arbete och säkerhet på väg). Kursa addá dutnje dárbbašlaš máhtu bargat iežat barggu sihkkaris vugiin sihke alccet, du bargoustibiidda ja buot johtaleddjiide.
1. dássi lea vuolimus gelbbolašvuođadássi. Buohkain geat finadit luoddabargoguovllus, ferte leat 1. Gelbbolašvuođadássi. 2. dássi lea geatnegahttojuvvon buohkaide geat galget doaimmahit bargguid maid Trafikverket lea diŋgon. Dát mielddisbuktá gelbbolašvuođagáibádusa buot lágan áimmahuššanfievrruid, service- ja bargofievrruid vuddjiide.

VUOSTTAŠVEAHKKI
Vuosttašveahki oahpahus addá dutnje máhtu das movt galggat veahkehit muhtima fáhkka buozalmasvuođa olis dahje lihkohisvuođa olis gos olbmot leat roasmmahuvvan, dassážii go profešunála veahkki joavdá.
Don oahpat árvvoštallat dili, čuojaldahttit 112, bidjat olbmo stabiilat gilgga nala, váibmo- ja geahpesgádjuma, fuolahit ahte vuoiŋŋahagat leat rabas, bissehit vardimiid ja bandašeret rabas háviid, eastadit lihkohisvuođaid, dustet fáhkka buozalmasvuođaid nu go časkásanváttuid, váibmodohppehagaid ja allergiijaid, ja addit soapmasii álgo psykososiála doarjaga. Koarta gusto 3 jagi.

Láidesteapmi
Láidesteapmi bargobáikkis, man ulbmil lea addit bargái doarvái bagadallama ođđa barggu birra, bargodoaimmaid birra, bargoneavvuid ja sihkarvuođa hárrái bargobáikkis. Bargoláidestanproseassa lea álo goziheaddji ovddasvástádus.  

3. Persovnnalaš suddjenbiergasat
Suddjenjealmma ja suddjenskuovaid galgá geavahit jus čielgasit eai leat dárbbašmeahttumat. Eará persovnnalaš suddjenbiergasiid, omd.
• čalbme-, gullo- ja vuoiŋŋahatsujiid
• gahččansuodjerusttegiid ja oaivesujiid
• suddjenbiktasiid
• suddjenfáhcaid
• govdunliivvaid
 galgá geavahit go lea dárbu.

Riska galgá vuosttažettiin ráddjejuvvot teknihkalaš dahje organisatoralaš doaibmabijuid bokte. Teknihkalaš doaibmabijut sáhttet ovdamearkka dihte leat čuokkisáibmonjiellu, gahččansuddjenáidi ja gavjasuddjen. Organisatoralaš doaibmabijut sáhttet ovdamearkka dihte leat eksponerenáiggi ráddjen ja bargojorru. Persovnnalaš suddjenbiergasiid vállje easka dalle go ii sáhte ráddjet dahje garvit riskka eará vugiin.

4. Huksenbilddat
Erenoamáš diehtu sidjiide geat barget huksenbilddaiguin maid bargoallodat lea alimustá guokte mehtera. Oppalaš oahpahus sidjiide geat barget huksenbilddaiguin maid bargoallodat lea alimustá ovcci mehtera. Erenoamáš oahpahus mii heive sidjiide geat barget stuorát huksenbilddaiguin go dat mat badjelis leat namuhuvvon.  

5. Bargobirasorganisašuvdna
SUODJALUSÁITTARDEADDJI/BARGOBIRASÁITTARDEADDJI
Sihke bargoaddi ja bargit galget bargat dan ovdii ahte bargobiras lea buorre. Fágasearvi sáhttá válljet ovtta olbmo bargiid gaskkas buot bargiid ovddasteaddjin. Dát olmmoš gohčoduvvo suodjalusáittardeaddjin. Suodjalusáittardeaddji ovddasta bargiid áittardanáššiin.
Suodjalusáittardeaddjái leat bargobiraslága mielde dáhkiduvvot dihto vuoigatvuođat: geahča dokumeanttaid mat gusket bargobirasdiliide, oažžut oahpausa, beassat oassálastit ođđa lanjaid ja latnjarievdademiid plánemis ja eará. Maiddái sii geat studerejit sáhttet muhtun muddui váikkuhit iežaset bargobirrasa. Jus bargu mielddisbuktá dastánaga ja duođalaš heagga- dahje dearvvašvuođavára ja bargoaddi ii dakkaviđe jávkat riskka, de lea suodjalusáittardeaddjis riekti gaskkalduhttit barggu dan botta go Bargobirasdoaimmahat (Arbetsmiljöverket) árvvoštallá ášši.
Huksejeaddji galgá nammadit huksenbargobiraskoordináhtora gii pláne ja prošektere («BAS-P») ja huksenbargobiraskoordináhtora gii čađaha barggu («BAS-U»). Huksenbargobiraskoordináhtorat sáhttet leat fysalaš dahje juridihkalaš persovnnat (fitnodagat).
BAS = huksenbargobiraskoordináhtor, sáhttá guovtti jovkui juhkkojuvvot:
BAS-P = huksenbargobiraskoordináhtora gii pláne ja prošektere
BAS-U = huksenbargobiraskoordináhtora gii čađaha huksen- ja ráhkadusbarggu

6. Fágasearvi
Ruoŧa Huksenbargiidsearvi (Svenska Byggnadsarbetareförbundet) Ruoŧa Huksenbargiidsearvi, Byggnads, organisere huksen- ja ráhkadussuorggi bargiid. Don gii barggat dahje studeret muhtin min doaibmasurggiid siskkobealde, sáhtát maid šaddat miellahttun. Byggnads bargu lea fuolahit miellahtuid beroštumiid bargomárkanis ja servodagas oppalaččat. Byggnads veahkeha miellatuid šiehtadallat buriid bargoeavttuid vuoiggalaš bálkkáin ja buriid bargoáiggiiguin. Miellahtuin leat miellahttodáhkádusat, ja jus bargoaddis lea kollektiivašiehtadus, de leat dus šiehtadusdáhkádusat.

7. Dáhkádusat
Láhka gáibida ahte bargoaddi fuolaha bargiide lágas nannejuvvon lihkohisvuođadáhkádusa.

8. Liŋkkat
SOS Alárbma: http://www.sosalarm.se/
Rukses Ruossa: http://www.redcross.se/
Mirkodiehtojuohkinguovddáš: http://www.giftinformation.se/
Rihkusgillájeddjiid gohcci: http://www.boj.se/
Bargobirasdoaimmahat: http://www.av.se/
Bargosihkarvuođakoarta: http://www.ssg.se/SSG-Entre/
Ruoŧa huksenbargiidsearvi, Byggnads: http://www.byggnads.se/
Liekkasbargu: http://www.hetaarbeten.se/
ID-koarta: http://www.id06.se/om_id06
Huksenindustriija fidnolávdegoddi: http://www.byn.se